Pois

En millään meinannut saada unta viime yönä. Väsytti melko ankarasti, mutta uni ei vain tullut. Kun viimein nukahdin, heräsin jo parin tunnin päästä pistävään kusenhajuun. Kerran aikaisemmin tuo sama haju on ollut eteisessä, ja nyt siis makuuhuoneessa. Voisikohan olla mahdollista, että vaikka naapurin koira on kussut nurkkiin, ja haju on tunkeutunut minunkin asuntoon? Vai olikohan kyseessä vain aistiharha, ehkä unen aktivoimana? En tosin edes muista minkälaista unta näin. Itse en ainakaan ollut yöllä kussut alleni.

Lähden huomenna pohjoiseen. Vietän siis siellä jussin ja jään todennäköisesti vähän pidemmäksikin aikaa, kun ei ole täälläkään mitään sitoumuksia. Juhannukseksi ei ole mitään suunnitelmia, todennäköisesti olen vain kotosalla ja paistelen grillitassuja pannulla. Aika kurjia ilmojakin lupaillu.

Mukava päästä taas hetkeksi pois täältä, ja nähdä tuttuja ihmisiä. Pääsee myös rapsuttelemaan koiraa, joka siellä takapihalla joutuu yksin olemaan. Se on karhukoira, hemmetin vahva ja painava, joka aina kietoutuu ympärille eikä millään päästäis pois. Pääsee silittelemään kisuliiniakin, joka on jo 17-vuotias. Se tykkää olla saunassa missä sillä on oma, lämmin ja rauhallinen paikka. Aina kun menen kotiin niin se alkaa olla siellä minun vanhassa huoneessa kaverina. Kun äiti vaihtaa petivaatteet vaikkapa saapumistani edeltävänä päivänä niin kisuli kuulemma menee jo silloin huoneeseen nukkumaan ja odottelemaan =)

Tänään täytyy valmistautua lähtöön eli pakkailla ja siistiä asuntoa. Mulla on taas outo, sellainen pahaa enteilevä, olo. Ärsyttävää.

Rise, my brother.

Tuntui häiriintyneeltä valvoa koko yö, selvinpäin. Enää en ole täysin selvä enkä aio valvoa koko yötä - onko minusta tulossa ihminen? Tai siis...

Alan hiljalleen ymmärtää, että edessäni on jälleen sama tilanne kuin ennenkin eli pitkät ja depressiontäyteiset syksy ja talvi. Molemmat vuodenajat ovat upeita, mutta kaikkeen turtuu. Talvi tuntuu vuosi vuodelta pidemmältä vaikka se todellisuudessa on vain lyhentynyt. Olen kotoisin pohjoisesta, missä talvi on arviolta nelisen kuukautta pidempi kuin eteläisessä Suomessa. Olen, olin tai luulin olevani, niin tottunut pitkään talveen, että kestäisin sen myös jatkossa. Elämä ei aina mene niin kuin on ajatellut. Talvi tuntuu varsinkin yksin melko helvetillisen pitkältä.

Olen kuitenkin aikonut lopettaa turhan uikuttamisen, koska omiin asioihin voi vaikuttaa. Niinhän se on. Se on aivan helvetin turha vikistä, että ei ole mitään tekemistä talveksi. Edellisenä talvena ja keväänä olisi ollut aikaa lukea vaikka kuinka paljon, mutta en saamattomuuttani niin tehnyt. Voisin kirota huonoja olosuhteita, vedota masennukseen tai ihan mihin tahansa muuhun seikkaan, mutta tosiasiassa se olen ainoastaan minä, joka voin vaikuttaa asioihini; kukaan ei lue puolestani eikä tee kokeita puolestani eivätkä naiset tule oveni taakse kosimaan minua. En halua olla heikko, haluan olla vahva.

Minulla on ensi talvesta jonkinlainen käsitys: olen ajatellut matkustella ja tehdä ylipäätään sellaisia asioita, joita oikeasti haluan tehdä. Tämähän on kuitenkin viimeinen mahdollisuus olla "vapaa" ennen opintoja, jotka alkavat tietysti ensi vuoden syksynä. Se on ainoa vaihtoehto. Hieman maanisen oloisen Charlie Sheenin sanoin, "defeat is not an option".

Asiasta toiseen ja kolmanteenkin; tänä vuonna on tullut, ja tullee kovia lättyjä. Huomenna pitäisi käväistä hakemassa neljä levyä postista, mukana on myös bändipaita. En olekaan ostanut bändipaitoja vuosiin. Olen tavallaan uudelleenherännyt musiikin, ja musiikkiin kohdistuvan kulutuksen, suhteen. Onhan siinä jotakin romanttista ostaa ihka aito levy, nähdä ja aivan konkreettisesti käsin kosketella kansitaidetta, lukea lyriikoita, ja ylipäätänsä omistaa oikea CD-levy. Toisaalta se on turhaa, jopa tuhlausta. Saman levyn voi ladata maksutta netistä, lyriikat voi lukea nettivuilta, ja kämpästä säästyy tilaa kun ei ole levyjä hyllyjä täyttämässä. Tasapainoilen näiden kahden maailmojen välillä, tunnen sympatiaa vanhempaa kohtaan, mutta toisaalta olen myös futurismiin kallellani.

Aion tehdä tänään niin kuin monesti aikaisemminkin eli juoda niin kauan kunnes viinakseni loppuvat. Tissuttelua aloitellessani ei ollut tarkoitus tehdä tällä tavalla, mutta äskettäin tajusin asiayhteydet, jotka ovat toistaneet itseään, ja niiden pohjalta on helpohko arvioida millä tavalla ilta jatkaa kulkuaan. Huomenna sitten täytyy olla ostamatta jääkaappeja ja kuivakaappeja täyteen alkoholijuomia, jotta jonkilainen roti säilyisi.

Päivityksen loppuun voisin laittaa erään Primordialin hienon kappaleen, joka on uusimmalta levyltä. Meinasin laittaa erään aivan toisenlaisen kappaleen eri bändiltä/artistilta, mutta säästettäköön se seuraavaan kertaan, jolloin on todennäköisesti harmonisempi olo, johon myös kappale sopisi paremmin.

Turhahko päivitys

Tuntuu yllättävän hassulta olla ylhäällä näin myöhään. Ajattelin pitää tällaista lepakkorytmiä yllä vielä pari päivää, jotta näkisi sen viimeisenkin matsin, jossa sitten änärimestaruus ratkeaa.

Ei ole mitään kerrottavaa muutoksista, joista edellisessä päivityksessä uhosin ylpeillä. Blogin ulkoasua sen sijaan ajattelin muuttaa, koska ei ollut oikein muutakaan tekemistä. Perhana kun en vain oikein osaa muokata blogia hienon näköiseksi.

Voisi yrittää nukkua taas tänä yönä omassa sängyssä. Olen nukkunut lattialla patjalla jo vaikka kuinka kauan; en edes muista mistä asti, mutta joskus talvella kai aloitin kun selkä meni sängyssä jumiin. Eipä mulla oikein ole tämän kummempaa asiaa, kunhan aikani kuluksi jotakin näppäilen, ja odotan että alkaisi väsyttää.

Yökyöpeli

Yritin tuossa puolenyön aikaan nukkua, mutta en saanut unta. Ajattelin sitten nousta ylös, keittää kahvit ja odotella yön NHL-matsia. Peli alkaa kolmen maissa eli ihan kohta, ja mestaruus on katkolla. Tänä yönä tai ke-to välisenä yönä Stanley Cupin voittaja ratkeaa ja sitten täytyy odotella taas syksyyn saakka seuraavia pelejä. Olen katsonut melko vähän tämän kauden pelejä, koska mulla on ollu melko ihmismäinen unirytmi syksystä saakka. Edellisinä vuosina oon aina valvonu yöt, vahdannu kiekkoa ja mennyt aamuyöstä tai aamulla nukkumaan.

Huomiseksi pitänee laittaa herätys, etten ihan iltaan saakka nuku. Olisi taas kerran tarkoituksena aloittaa ahkerampi kuntoilu ja heittää tuo tupakointi helevettiin. Olen näistäkin jo monta kertaa maininnut enkä ole kumpaakaan saanut aikaiseksi. Ihan hävettää.

Seuraavalla kerralla päivittelen kuinka mahtavan ahkerasti olen kuntoillut, ja ollut polttamatta sekä syönyt monipuolisesti =) Suapi nähä.

Valintakokeet

Pääsykokeet ovat nyt takana ja reissusta on kotiuduttu. Ensimmäinen koe jäi tekemättä, koska en saanut pääsykoekirjaa eikä siinä oikein voi omasta päästäkään asioita keksiä. Kokeessa ei ollut monivalintatehtäviä eikä matemaattis-loogisia tehtäviä, joista olisi mahdollisesti voinut päätellä vastauksia, joten en sinne mennyt. Toinen koe meni melko huonosti enkä ole ainakaan sinne pääsemässä sisään. Kolmas meni jo siinä mielessä paremmin, että osasin asiat, mutta perkele kun aika loppui kesken. Käytin alussa vastausten suunnitteluun liikaa aikaa, ja se loppuikin sitten kesken. Tuossa on ollut melkoisen kovat alarajat viime vuosina, ja mahdollisuudet taisivat mennä jo niiden tekemättä jääneiden tehtävien takia.

Hiemanhan se vituttaa kun olisi osannut, ja sitä kautta voinut päästä ensi syksynä opiskelemaan, mutta ei ehtinyt tehdä kaikkia tehtäviä. Oma vikahan se tietysti on eikä siitä kokeen runsasta tehtävämäärää tai ajan niukkuutta voi syyttää. Olisi vain pitänyt vastata ripeämmin. Se hyvä puoli tässä on, että nyt ainakin tietää että on hyvät saumat päästä melko vaativankin seulan läpi. Yllättävän hyvin osasin viimeisessä kokeessa asiat vaikka lukeminen oli melko laiskaa, minkä on voinut aikaisemmista kirjoituksista helposti päätellä. Luin viimeisinä päivinä ennen kokeita melko ankarasti, mutta onhan se ihan helvetin typerää jättää viime tinkaan kun on puoli vuotta aikaa lukea. En todellakaan tee samaa virhettä ensi vuonna vaan aloitan lukemisen heti kun seuraavan kesän pääsykoekirjat ilmoitetaan, ja luen tasaisesti niin, että hallitsen asiat jo hyvissä ajoin keväällä. Olihan mulla jo tänä vuonna tiedossa millaisella lukusuunnitelmalla pääsisi sisälle - en vain noudattanut sitä, tyhmä kun olen.

Ei tässä kuitenkaan kannata vaipua masennukseen, koska ensi vuonna voi yrittäää uudestaan. Virheistä oppineena ja uskomattoman motivoituneena otan sen opiskelupaikan. Noiden kahden lisäksi aion hakea ainakin yhteen tai kahteen muuhunkin. Ne ovat toissijaisia pääsykokeisiin valmistautuessa, mutta kyllä niihinkin tulee silti lukea tarpeeksi, ja kirjat aion hommata hyvissä ajoin, ettei käy niin kuin tänä vuonna!